
Luin vähän aikaa sitten Harri & Ilkka Virolaisen kirjan: Mielen voima, mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Olen aiemmin lukenut lähinnä kirjoja ja erilaisia artikkeleita siitä, miten oma mieli saa aikaan negatiivisia asioita ja erilaisia fyysisiä oireita kuten kipuja. Virolaisten kirja kertoo taas siitä, miten mielen avulla on mahdollisuus parantaa fyysisiä oireita ja omaa hyvinvointia. Kirjassa oli erittäin mielenkiintoisia näkökulmia, jotka jäivät pyörimään mieleeni. Uskon itsekin, että mieli ja keho ovat yhteydessä toinen toisiinsa ja molemmat vaikuttavat myös toisiinsa.
Ihmisen huono asenne, rajoittavat uskomukset ja pessimistiset ajatukset heikentävät Virolaisten mukaan terveyttä ja onnellisuutta. Myönteinen elämäntapa taas edistää terveyttä. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat meidän kehoomme, hormoneihin, immuniteettiin ja jopa solu- sekä DNA-tasolle asti, toteavat Virolaiset kirjassaan. Toisaalta lohduttavaa kuulla, mutta toisaalta myös hyvin pelottavaa. Miten onnistun pitämään itseni jatkossa aina positiivisena, iloisena ja optimistisena? En varmasti mitenkään, mutta ei se ole tarpeenkaan, sillä myös positiivisille ihmisille tulee vastoinkäymisiä, surua ja ahdistustakin eteen elämässä. Tarkoituksena ei ole teeskennellä, että kaikki on hyvin, kun ikäviä asioita tulee eteen. Täytyy vain muistaa, että tunteita ei saa tukahduttaa, ne pitää käsitellä. Vastoinkäymisten keskelläkin optimisti yleensä keskittyy siihen, miten tilanteesta selvitään ja päästään eteenpäin, eikä hän jää miettimään syyllisiä tai luovuta. Virolaiset kertovat kirjassaan, että positiiviset ja optimistiset ihmiset pärjäävät elämässään pessimistejä paremmin. Osa ihmisistä on jo lapsesta lähtien hyvin optimistisia ja osa taas pessimistisiä. Sen olen itsekin tässä viimeisen vuoden aikana oppinut, että omaa ajattelutapaa ja elämänasennetta voi onneksi kuitenkin muuttaa milloin vain. Helppoa se ei ole ja vaatii paljon työtä sekä erilaisia muutoksia, mutta on kaiken sen arvoista. Pienin askelin eteenpäin.
Kirjassa on useita erilaisia tutkimuksia, joissa on tutkittu mielen vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Itselleni parhaiten mieleeni jäivät tutkimukset kehon kuuntelun tärkeydestä. Seuraavan kerran kun tunnen itselläni jotain fyysisiä vaivoja, aion kuunnella kehoani tarkemmin ja kysyä itseltäni, mitä tunteita vaivaan liittyy, onko siitä jotain hyötyä minulle ja mikä on vaivan todellinen syy. Luovunko ehkä jostain asiasta tai tekemisestä tämän vaivan takia. Usein syy fyysisiin vaivoihin saattaa löytyä jostain psyykkisen puolen asiasta. Keho on saattanut tarvita lepoa jo pitkän aikaa, eikä siihen ole reagoitu. Työpaikka/ihmissuhteet/taloudelliset asiat saattavat ahdistaa ja näin kehittyy fyysisiä vaivoja. Vaikeat ja mieltäpainavat asiat tulee käsitellä, se auttaa fyysisten oireiden paranemisessa.
Luettuani kirjan, jäin pohtimaan tietenkin fibromyalgiaani ja oman mieleni vaikutusta kipuihini. Tajusin sen, että mitä paremmalla ja iloisemmalla mielellä olen, sitä parempi tilanne minulla on kipujen suhteen. Kun taas menee huonosti ja on surua, lihaskivut myös lisääntyvät. Huomasin myös, että pidän itseäni sairaana eli ns. identifioidun sairauteeni. Voisinko vain yrittää päästää irti tästä ajattelutavasta? Ajatella mieluummin vaikka niin, että olen terve, mutta minulla on silloin tällöin lihaskipuja. Tilanne kipujen suhteen kun muuttuu lähes koko ajan. En ole sairas koko aikaa.
Päätin myös kokeilla kirjassa ollutta ranskalaisen psykologin Èmile Couèn suggestiota eli toistan aamuisin useita kertoja voimalausetta: ”Jokainen päivä, kaikilla tavoin, voin paremmin ja paremmin.” Voimalaudeiden toistamisessa lähtökohtana on, että terveyteen liittyvät sisäiset ohjelmat muuttuvat ja näin ollen se vaikuttaa tunnetilaan, aivoratoihin sekä alitajunnassa oleviin uskomuksiin. En ole itse juurikaan ennen käyttänyt voimalauseita, mutta nyt aion kokeilla.
Fibromyalgiaan liittyy usein univaikeuksia, niin myös minullakin. Mielenkiinnolla luin siis kirjassa olevasta tutkimuksesta, jossa päivittäinen mielikuvameditaatio kolmen kuukauden ajan, oli auttanut koehenkilöitä nukkumaan mahdollisesti jopa paremmin kuin unilääkkeitä syövät ihmiset nukkuvat. Mielikuvameditaatiossa voi ajatella vaikka itseään tekemässä erilaisia asioita, joista nauttii, ilman kipua ja muita rajoitteita. Mielikuvia voi katsella halutessaan myös palasina, nähdä päivä päivältä itsensä paremmassa kunnossa. Mielikuvameditaatiossa kannattaa hyödyntää kaikkia aisteja ja harjoittelun tulee olla säännöllistä.
Luettuani kirjan, tajusin jälleen olevani oikealla tiellä. Monet tekemäni mielenharjoitukset kuten esimerkiksi meditaatio, mindfulness ja läsnäolo parantavat monin tavoin henkistä ja fyysistä hyvinvointiani. Vielä minussa on kuitenkin skeptisyyttä jäljellä, joten en usko täysin mielen voimalla paranemiseen, mutta uskon mielen kuitenkin olevan yhteydessä voimakkaasti fyysisiin vaivoihin ja näin ollen mielen avulla voi mielestäni ainakin kokeilla helpottaa monia vaivoja. Voisitko sinäkin kokeilla?
Ei sisällä kaupallista yhteistyötä.
Vastaa