Elämän pieniä ihmeitä

Elämä on täynnä pieniä ihmeitä, kun vain avaat silmäsi ja sydämesi niitä varten

Minä uskon siihen, että elämässämme tapahtuu koko ajan pieniä ihmeitä: selittämättömiä ja käsittämättömiä asioita, joita ei voi selittää tieteen tai millään muullakaan keinoin. Ihmeitä ei kuitenkaan huomaa, jos ei ole valmis vastaanottamaan niitä. Silmät ja sydän täytyy olla avoinna, että myös huomaa ihmeen. Myönnän, etten itsekään ole aina valmis vastaanottamaan ihmeitä ja silloin ei niitä elämässäni tapahdu tai ainakaan en huomaa niitä. Stressi, väsymys ja negatiivinen mieliala estävät ainakin itselläni ihmeiden vastaanottamisen ja huomaamisen sekä myöskin tietynlaisen ”korkean tason värähtelyn”, jota myös ihmeiden uskomiseen tarvitaan.

Uskotko ihmeisiin?

Jos et usko ihmeisiin, ei niitä tapahdukaan. Tärkeintä on uskoa ihmeisiin. Uskon ei tarvitse välttämättä olla hengellistä, mutta on uskottava ainakin henkisiin asioihin. Minulle henkisiin asioihin uskominen tarkoittaa sitä, että tunnen itseni (kehoni ja mieleni), luotan itseeni ja myös siihen, että kaikki järjestyy, kuten minulle on parasta. Henkisiin asioihin uskominen tarkoittaa minulle myös, että onni tulee sisältäpäin, minusta itsestäni, eikä ulkopuolelta. Kun pystyn luottamaan ja uskomaan hyvään, pääsen korkeamman värähtelyn tasolle ja silloin ihmeitä tapahtuu. Hyvä vetää puoleensa lisää hyviä asioita.

Elämäni pieniä ihmeitä

Elämässä tapahtuu suuria ja pieniä ihmeitä. Esimerkiksi parantuminen vakavasta sairaudesta tai lapsen saaminen pitkän lapsettomuuden jälkeen ovat suuria ihmeitä, mutta elämässä on myös paljon pienempiä ihmeitäkin. Muistan viime keväältä tilanteen, kun jäätelökioskit avasivat ovensa ja me olimme silloin perheen kanssa tien päällä. Toivoin kovasti saavani helpotusta lämpimään ajomatkaan jäätelön muodossa ja niinpä pysähdyimme jäätelökioskille. Kioskille ei käynytkään pankkikortti ja meillä ei tietenkään ollut käteistä mukana, joten kuulin jo huokauksia perheenjäsenten suusta, että jäädään ilman jäätelöitä. Minä olin toiveekkaana koko ajan ja sanoin miehelleni, että tutkisi vielä lompakon kunnolla. Ihme tapahtui, lompakon pikkutaskusta löytyi pienellä mytyllä oleva kahdenkympin seteli, jonka olemassaolosta ei ollut miehellä mitään tietoa. Minulle tuo hetki oli yksi niistä ensimmäisistä hetkistä, jolloin aloin uskomaan ihmeisiin.

Toinen esimerkki omista ihmeistäni on viime kesältä. Meidän perheen taloudellinen tilanne oli melko huono ja tiesin jo kesän alussa, ettemme pysty tekemään lomamatkaa perheen kanssa tai muutakaan mitään suurempaa juttua kesän aikana. Lähetin salaisen toiveen ilmaan ja uskoin kovasti, että jotain kivaa järjestyy meille vielä kesäksi. Juhannusaattona se ihme sitten tapahtui: sain viestin, että olen voittanut arvonnassa majoituslahjakortin mökkimajoitukseen, joten sillä teimme mökkireissun Kolille. Tässä toteutui täysin ihmeen kaikki elementit: ihmeen toivominen, siihen uskominen ja ihmeen vastaanottaminen sekä huomaaminen.

Joskus ihme voi olla myöskin sellainen, että pohdit ja mietit kovasti jotain asiaa ja se ei meinaa aueta/selvitä sinulle. Yhtäkkiä ratkaisu asiaan tuleekin hyvin yllättävällä tavalla. Minä vatvoin mielessäni kovasti noin vuosi sitten yhtä hyvin vastuullista työpaikkaa, hakeako vai ei. Tiesin myös, että työpaikalla on melko huono ilmapiiri, mutta hyvä palkka houkutteli hakemaan. Yritin punnita asiaa monelta eri kantilta ja siltikään en saanut ratkaistua, miten teen. Päivää ennen kuin hakuaika työpaikkaan päättyi, silmiini osui netissä artikkeli, jossa käsiteltiin työssä jaksamista, työpaikkojen huonoa ilmapiiriä ja henkistä hyvinvointia. Tuon artikkelin luettuani, tajusin heti, ettei kyseinen työpaikka ollut minua varten. En kaivannut elämääni lisää stressiä ja suurta vastuuta, jota työssä olisi ollut. Ymmärsin artikkelin luettuani myös, mikä elämässäni on tärkeintä ja miten haluan elämääni elää, enkä halunnut yhtään lisää stressiä ja vastuuta elämääni, vaikkakin se olisi tuonut lisää rahaa. Kertaakaan en ole katunut päätöstäni jättää hakematta tuota työpaikkaa ja koin, että artikkeli ei tullut sattumalta eteeni, vaan sillä oli tarkoituksensa.

Tiedän, että löytyy myös paljon ihmisiä, jotka eivät usko ollenkaan ihmeisiin, mutta minun mielestäni jokainen saa elää kuten haluaa ja uskoa ihmeisiin tai olla uskomatta niihin. Itse olen kuitenkin päässyt henkisellä matkallani siihen pisteeseen, että uskon ihmeisiin ja uskallan sen näin avoimesti myöntää siitäkin huolimatta, että joku voi pitää minua aivan hulluna.

Oletko sinä kokenut suuria tai pieniä ihmeitä? Millaisia? Voit miettiä mielessäsi tai laittaa kommenttia alle. Jos haluat vastata minulle yksityisesti, niin sekin onnistuu yhteydenottovälilehdellä. Olisi kiva kuulla, millaisia ihmeitä sinulle on tapahtunut.

-Satu-

1 vastaus artikkeliin “Elämän pieniä ihmeitä”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s